Tämä on varmasti muillekin tuttu ilmiö: purkaudut ulos pakohuoneesta ja mieli on edelleen terässä. Olen moneen otteeseen saanut puolisoltani huvittuneen tyytyväistä palautetta siitä, miten virkeä, puhelias ja toimelias olen aina sen jälkeen kun olen käynyt pelaamassa läpi uuden pakohuoneen. Ei ihme, sillä pakopelien pelaaminen on vaan yksinkertaisesti hauskaa! Se on sosiaalista, monipuolista ja aivoille sopivan haastavaa tekemistä. Mieli rupeaa jo vähemmästäkin hyrräämään tyytyväisenä.
On sanomattakin selvää, että erilaiset aivopähkinät tarjoavat tervetullutta sparria aivoillemme siinä, missä punttitreeni kasvattaa lihasta, mutta ovatko kaikki pulmapelit yhdenvertaisia?
Harvard Healthin artikkelissa muistutetaan, että keho on kokonaisuus ja monipuolisuus on valttia. Sana-arvoitukset parantavat verbaalista muistia ja hahmotusta, kun taas matemaattiset pulmat kohentavat matemaattista päättelykykyä.
Artikkelin mukaan meidän ei kannata suosia vain yhdenlaisia aivopähkinöitä. Jos olet jo hyvä ratkomaan sana-arvoituksia, eivät ristisanatehtävät enää stimuloi aivojasi yhtä paljon. "Sinun on tehtävä jotain muuta, joka pakottaa aivosi työskentelemään ja oppimaan uutta", neuvoo tohtori Brody-Magid. “Älä myöskään keskity vain yhteen uuteen asiaan. Se on kuin lihastreeni. Jos teet vain hauiskääntöjä, kätesi vahvistuvat, mutta jalkasi eivät."
Monipuolisten pulmapelien hyödyt havaittiin myös Nanyang Technological Universityn teettämässä tutkimuksessa, jossa testattiin ongelmanratkaisua vaativien pelien vaikutusta mentaaliseen joustavuuteen.
Testiryhmistä yksi pelasi neljän viikon ajan pulmapeliä, jossa aikaisemmilla tasoilla toimineet strategiat eivät toimineet enää myöhemmillä tasoilla ja peli pakotti pelaajat säännöllisesti ajattelemaan luovasti, sekä kokeilemaan vaihtoehtoisia ratkaisuja. Vertailuryhmistä yksi pelasi first person shooter - tyyppistä peliä, toinen arcade - tyyppistä peliä ja kolmas reaaliaikaista strategiapeliä.
20 pelitunnin jälkeen pulmapelin pelaajat pystyivät vaihtamaan tehtävästä toiseen 33 prosenttia nopeammin, sopeutumaan uusiin tilanteisiin 30 prosenttia nopeammin ja torjumaan häiriötekijät, sekä keskittymään käsillä oleviin tehtäviin 60 prosenttia paremmin kuin ennen. Muita pelejä pelanneiden vertailuryhmien keskuudessa ei havaittu vastaavaa kehitystä.
Tästä päästään vankan aasinsillan kautta takaisin pakopeleihin. Kun puhutaan monipuolisesta ongelmanratkaisusta, pakohuone tarjoaa verratonta aivotreeniä kenelle tahansa. Yhden pelin aikana pelaajat pääsevät ratkomaan useita eri tyyppisiä tehtäviä ja jokainen pulma on täysin erilainen. Jos yksi tehtävä ratkesi vaikkapa oikeaa vipua kääntämällä, ei huoneessa taatusti tule enää vastaan toista vipua. Kuten kokeneet escape room - pelaajat hyvin tietävät, kertaalleen käytetyllä avaimella tuskin enää maagisesti avataan muita lukkoja huoneessa.
Wisconsinin Yliopistossa teetetyn tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että pelaamisella voi olla ainutlaatuinen rooli myös aivotoiminnan ja kognitiivisen terveyden edistämisessä. Tässä tutkimuksessa testattiin teoriaa, jonka mukaan jatkuva osallistuminen kognitiivisesti stimuloiviin toimintoihin, erityisesti pulmapeleihin, on hyödyllistä aivojen terveydelle keski-ikäisillä aikuisilla, joilla on tavallista korkeampi riski sairastua Alzheimerin tautiin.
Tutkimustuloksia tarkkaillessa todettiin, että pelaaminen oli liitettävissä korkeampiin kognitiivisiin pistetuloksiin, sekä lisääntyneeseen harmaan aineen määrään niissä aivojen osissa, jotka ovat alttiita Alzheimerin taudille. Harmaan aineen määrä aivoissa alkaa normaalisti vähentyä kolmannenkymmenennen ikävuoden jälkeen, joten on jännittävää huomata, että sen todettiin pelaamisen seurauksena lisääntyneen keski-ikäisillä Alzheimerin taudin riskiryhmään kuuluvilla henkilöillä.
Ihmelääkkeenä pulmapelejä ei tietenkään pidä nähdä, mutta säännöllisellä aivojumpalla on selkeästi paikkansa siinä taistelussa, jonka tavoitteena on pitää aivomme kunnossa. Varsinkin nyt kun sosiaaliset kontaktit ovat minimissä ja monet arjen aktiviteetit ovat vaihtuneet sisällä kököttämiseen, on entistä tärkeämpää pitää mieli ja keho virkeänä. Liikunta, terveellinen ravinto ja monipuoliset aivopähkinät ovat oivallinen vastalääke passivoitumiselle. alzdiscovery.org:in artikkelissa näitä kolmea suositellaan yhdistelmähoitona muistisairauksien ennaltaehkäisemiseksi.
Nyt siis suit sait salaattia naamaan ja siitä sitten kauhupakohuoneeseen ratkomaan pulmia ja juoksemaan mörköä karkuun! Siinä saakin sopivasti kaikki kolme kärpästä yhdellä iskulla. Ja mikäli etäpakopeli kotoa käsin on maailmantilanteen vuoksi ainoa vaihtoehto, sen voi toteuttaa treenisession päälle terveellisen ruoka-annoksen äärellä.
Jos isovanhemmat tai kaverit kyyhöttävät tällä hetkellä yksin kotona, heitä kannattaa ilahduttaa yhteisellä etäpakopelillä, joka tarjoaa hauskojen tehtävien ja arvoitusten lisäksi myös sosiaalista kanssakäymistä täysin turvallisesti. Etäpeli on karanteenissa istuvalle kullanarvoinen lahja, joka tuo varmasti tervetullutta vaihtelua arkeen - juuri sitä, mitä aivomme niin kovasti kaipaavat.
Pidetään yhdessä toistemme pääkopasta huolta! :)
Teksti: Heidi, pakopeliohjaaja
Etäpelit varattavissa täältä:
https://www.amazed.fi/etapakopelit
Pakohuoneet Helsingissä Kampin toimipisteellä: https://www.amazed.fi/kampinpakohuoneet
Kauhupakohuoneet Helsingissä Erottajalla:
https://www.amazed.fi/kauhupakohuoneet
Lähteet:
Science Daily - https://www.sciencedaily.com/releases/2014/06/140624092528.htm
National Center for Biotechnology Information - https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4417099/
Harvard Health - https://www.health.harvard.edu/mind-and-mood/the-thinking-on-brain-games
alzdiscovery.org - https://www.alzdiscovery.org/cognitive-vitality/blog/can-a-puzzle-a-day-keep-dementia-at-bay
